Lähtö ei mennyt ihan suunnitelman mukaan. Etelätuulessa se tarkoitti löysää kryssiä ekalle merkille. Otimme paikan linjan keskeltä sillä ajatuksella, että kyllä se sen verran saaren yli puhaltaa, että saadaan vauhtia ja päästään sisäkurviin ekalle merkille. Linjalla oltiin suht oikeaan aikaan, mutta se tuuli puuttui. Alapuolelta Sigmund-X (X-37), Karlo (Mannerberg 34) ja Onyx (X-99) ottivat heti julman kaulan vetäessään hyvässä tuulessa merkille. Hyvin lähti, viisi minuuttia kisaa käytynä ja pahimmat kilpakumppanit jo parin sadan metrin päässä. Oli kuitenkin koko kesän isoin startti (kakkoslähdössä 26 venettä), mutta onneksi muu fleetti pysyi takana, ettei jääty kaikkien paskoihin kellumaan...
Eka kryssi oli menestyksen kannalta ratkaiseva. Venevauhtia oli pitkään hakusessa ja kun jokainen puuska shiftasi n. 20 astetta suuntaan tai toiseen, ei saatu normaalia kryssirytmiä millään päälle.
Kankaisen kierto sujui lopulta ihan hyvin, jos rankkoja ja jatkuvaa päänvaivaa aiheuttavia shiftejä ei lasketa. Kun spinnu räpsähti auki, oltiin saavutettu Onyx. Rinta rinnan ajeltiin sivutuulispinnua Lukkarinluodolle.
Edessä näytti, että ennen kiertoa alkaa tulla silmille ja otimme eteläisemmän reitin, jotta pääsisimme spinnulla merkille saakka, mutta jälleen shiftit muuttivat tilannetta siten, että alempana ajanut Onyx pääsi hyvässä kulmassa merkille ja meille tarjoiltiin vastavuoroisesti plattista. Onyx veti siis jälleen parin sadan metrin kaulan.
Kierron jälkeen näytti, että pääsemme yhtä halssia takaisinpäin, mutta juuri ennen ensimmäisiä punaisia tuli taas nenille ja jouduimme tekemään tikin. Onyxille tuli sama kohtalo ja eroa ei tässä kohdin tullut lisää.
Spinnupätkä kohti kaupunkia meni mallikkaasti ja Kaupinsaaren kärjessä olimme jälleen Onyxin rinnalla. Kaupinsaaren takana tuuli sekosi täysin ja heitteli lyhyitä puuskia sieltä ja täältä, vaikka ajelimme punaisia hipoen. Siinä kohdin fysiikan lait tulivat peliin ja Onyx kolmisen tonnia kevyempänä sai jokaisessa puuskassa kaulaa ja kun pääsimme lopulta jälleen tuuleen, oli eroa taas pari-kolmesataa metriä.
Erikoisin episodi käytiin Kaupinsaaren itäkärjen itäviitalla. Ensin näytti, että sinne pitää ottaa monta tikkiä, mutta yhtäkkiä meille tarjoiltiin hieno banaani, jolla pääsimme merkille. Melkein. Vajaat 50 metriä ennen reiskaa piinasimme ajatuksena koukata reiska kävelyvauhtia, mutta samalla tuli jälleen suoraan nenille ja G kääntyi yhtäkkiä toisin päin. Pikavenda, mutta samalla kyseinen puuska oli ohi ja puuskaa edeltävä suunta palasi. Vauhti nolla ja kurssi käytänössä väärään suuntaan. Voi perkele!!! Jälleen vähän saavutettu Onyx karkasi parisataa metriä. Spinnu ylös ja kohti maalia ajellessa oli mukava katsella, kun n. mailin verran takana olleet Piika (EF 34) ja Serafia (SSR 395) tulivat merkille yhtä halssia saavuttaen meitä reilusti.
Sijoitus 6/13 ei suuria tunteita herättänyt, mutta 2. näytös on onneksi jo tiistaina, jossa kostetaan kaikki...
Miehistössä mukana olivat Antti, Jukka, Jussi, Riku, Neku ja Xiliasta lainassa ollut Casimir Svensson. Saa nähdä, onko lasku luvassa Hangon suunnasta, sen verran ammattimiehestä on kyse... Lisäksi matkassa turistina oli Rikun serkkupoika, jonka nimi jäi arvoitukseksi, mutta punttina meni hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti