tiistai 27. elokuuta 2013

Back in business...

Pitihän se vielä kerran lähteä. Matkalla viettelin napakkaa toimistopäivää...


Kisa-aamu oli lähes viime vuoden toisinto. Hieno keli, mutta tuuli melko olematonta. Viime vuosi oli totaalista kelluntaa, mutta tällä kertaa tuuli jaksoi pysyä 2-4 metrin lukemissa hetkellisiä pikku pläkälänttejä lukuunottamatta.

1. Lähtö
 
Saatiin hyvä lähtö, vaikka Sakke parkkeerasi eri lähdössä lähtevän botukkansa lähtöviivalle tuomariveneen kupeeseen. Taisi tulla Sakelle pikku laskuvirhe... ;-). Heti kryssillä selvä piikkipaikka ja eleettömän virheettömän suorituksen jälkeen selvä voitto. Ei jaksettu alkaa laskemaan aikoja muihin nähden, todettiin vain, että pitäs riittää. Erikoisin tapaus oli, kun ylämerkkiä alettiin siirtää kesken kryssin ja alempana ajavat veneet saivat yllättävän bonarin. Meidän boldi veto saaren ja karikon välistä vedettiin samalla vessasta alas. Onneksi se ei kuitenkaan vaikuttanut ainakaan meidän lopputulokseen, joten se siitä. Urputuspuhelu kilpailupäällikölle lähti kyllä instanttina...



2. Lähtö

Ei ihan niin nappilähtö, mutta viivalla suht ajallaan...


 
JP näytti taas ratataitonsa ajettaessa Siggen kanssa kunnon kisaa. Oltiin kuitenkin ykkösenä ylämerkillä. Ihan herkkua!!! Ekalla spinnupätkällä ajettiin sitten kunnon pläkälaikkuun ja Sigge ja Serafina livahtivat ohi. Tästä ei hämäännytty ja ylhäällä oltiin taas Siggen kannassa. Spinnunnosto nappiin ja perälautaan kiinni. Tässä kohdin allekirjoittaneen sääntötiedot eivät riittäneet, mutta Siggen perämies Vikla-Jukka ja meidän JP aloittivat tulkinnan isoilla kirjaimilla sillä seurauksella, että Jukka sai puomin päähänsä. Tosin se oli meidän puomi. Painitermeillä suoritimme tässä kohdin selätyksen ja päästelimme selvällä erolla ykkösenä maaliin...

3. Lähtö

Oltiin jo tulossa hyvin viivalle, mutta Onyxin puikoissa suhrannut sutenööri Damski nostatti meidät komeasti yli. Onneksi oltiin lähellä tuomarivenettä, joten aikaa kiertoon ei ihan kohtuuttomasti mennyt. Muiden perässä baanalle ja yksi toisensa jälkeen poimittiin veneitä...



 
Lopulta lähtö lyhennettiin yhteen kierrokseen, jotta pienikin luokka sai lihasopan lämpimänä. Harmi sinänsä, koska olimme kammenneet itsemme jo Siggen perään toiseksi. Mutta lopputuloksena luokan voitto ja kokonaiskisan nopeimman veneen titteli. Ihan mukava paluu...

Nämä raportitkin alkavat olla aika puisevia. Ei kalustorikkoja, ei hirveitä mokia, ei edes pientä spinnuhässäkkää. Mihinköhän tässä oikein ollaan menossa....?

Mukana olivat allekirjoittaneen lisäksi JP, Samuli, Antti, Tomi ja Riku.


Rankingkesä on sitten paketoitu. Lähtöjen välissä oli porukalla aikaa pohtia myös mennyttä ja tulevaa. Vauhtia on taas löytynyt monen asian summana selvästi lisää. Lisäksi osaaminen on lisääntynyt merkittävästi. Kesän parhaita muistoja olikin SSSR ja 36.7 -fleetin keskinäinen kisa. Jos Saimaan LYS-ongelma saadaan korjattua, on Saimaaranking edelleen hyvä vaihtoehto. Nykykuosissaan se ei kiinnosta pätkääkään. Toinen ja vähintäänkin houkutteleva vaihtoehto olisi julman nosteen saanut 36.7 -köörin kisasirkus. Periaatteena voisi olla, että alkukesä merellä, keskikesä lomaillen Saimaalla ja loppukesä taas merellä. Asia tosin vaatii porukalta sitoutumista ja toisaalta myös järjestelyitä. Olen ymmärtänyt, että mm. järkihintaisen venepaikan saaminen on kiven alla paikallisiin seuroihin kuulumattomalle. Mutta onneksi on pitkä ja synkkä talvi aikaa pohtia näitä juttuja....