Epätoivoa?

On vähän seesteinen vaihe tässä purjehdushommassa, kisat kun jatkuu vasta viikon päästä. Perhemiehistöllä suoritetut saunomiskeikat pursiseuran majalle eivät tyydytä parkkiintuneen seilorin kilpailuviettiä. Myös SSR:ien tyrmäysvoitto edellisessä kisassa on pistänyt miettimään uusia keinoja vauhdin parantamiseksi.

Tärkein peruselementti on miehistön motivaatio. Jätkät kun unohtuu turhan usein kattelemaan maisemia ja jorisemaan paskaa, kun samaan aikaan oikeat kisamiehistöt ojentelis käsiä ulommaksi optimaalisen painopisteen saavuttamiseksi. Ihmistä motivoi palkinto tai pelko ja kun ei ole varaa VOR tason palkkoihin, jäljelle jää pelko. Nykyinen pullayhteiskunta ei sulata muunlaista pelkoa kuin häpeänpelko, joten olen päätynyt seuraavaan ratkaisuun.

Tossa kun törröttää viikonlopun yli, alkaa kädet ojentua....

Tottakai suoritusvarmuus ja reenaaminen on oleellista, mutta kun tätä sakkia ei saa koskaan samaan aikaan veneeseen saatikka reenaamaan. Löysin kuitenkin harjoituspaikan, jossa lähimmälle baaritiskille on alle 40 metriä matkaa ja siksi koko miehistö totesi harjoitusolosuhteet kerrankin kelvollisiksi. Mitenhän vitussa tämä vaan muutetaan solmuiksi......

Kesän teema oli pläkäkisat ja ajankäyttö. VSSR:n maalisuoralla suoritetut puhdetyöt on kuulemma gastiliiton työehtosopimuksessa kielletty. Juopottelulla ja kortinlätkinnällä on merenkulussa jo vuosisataiset perinteet, joten jatkossa pläkäkisoissa miehistö hakee vauhtia kyseisillä metodeilla. Harjoittelu ainakin oli yli-innokasta...

Saas nähdä miten käy....