tiistai 4. syyskuuta 2012

Kun se tuuli vihdoin osui kohdalle

Tuulihan tulee aina, pitää vaan jaksaa odotella...

Perjantai-iltana ajeltiin cruisingmeiningillä paikallinen Yöpurjehdus välillä Savonlinna - Järvisydän sekä sitten lauantaina kesäisen Linnansaaripurjehduksen reittiä myötäilevä Haukivesipurjehdus. Eikä näistä nyt kannata alkaa mitään syväluotaavia kisakoosteita väsäämään, mutta aina sitä jotain huomionarvoista tulee mieleen.


Yöpurjehdus ajeltiin koko matka yhtä halssia spinnulla 3-4 metrin tuulessa täysikuun valaisemana, ei hassumpaa! Ainoa järjellinen huomio oli, että kun alkumatka oli sivutuulivoittoista, pysyttiin hyvin Fun 4 Usin matkassa ja Donna jäi tasaisesti. Loppumatka ajeltiin enempi plattista ja heti alkoi eroa syntyä keulaan päin ja lopussa Donna pyyhkäisi vielä ohi. Tätähän sitä on maristu koko kesä, että neliöitä puuttuu. No niin tekee ja tällä tavalla eron huomaa turhan hyvin...

Haukivesipurjehdukseen seuraavana päivänä saatiin vihdoin sitä tuulta! Sen verta noviisiporukalla oltiin liikkeellä, että päätin jättää spinnun pois. Mutta alkumatkan vajaan parin tunnin kryssi 5-7 metrin tuulessa oli yhtä juhlaa! Pitkästä aikaa kunnon luovia ja väsyneistä rievuista huolimatta käänsimme Varissaarella ekana ja kaulaa Fun 4 Usiin oli reilut pari minuuttia ja Donnaan peräti 8 minuuttia. Tuntui, kuin venekin olisi laukannut ihan vaan irtipääsemisen riemusta. Tätä herkkua toivoisi ihan oikeisiinkin kisoihin. Paluumatka ilman spinnua oli tietysti vähän lohduton, mutta kyllä me jotain hupia keksittiin...









Yksi noviisipurjehtija päätti laatia reissusta oikein Powerpoint esityksen ja kunhan nauramiselta selvisin, totesin, että päätös jättää spinnu pussiin oli oikea. Harmi vaan, etten osaa sitä täällä julkaista.

Seuraava kisa onkin sitten suolaisen veden puolella...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti