torstai 30. elokuuta 2012

Taas tätä...




Tää alko hyvin. Tai oikeestaan huonosti. Unohdin käydä kaljakaupassa ennen lähtöä ja Puumalaan saakka piti puuduttaa työviikon jäykistämää päätä pelkällä AC/DC:llä. Puumalassa sain helpotusta muuta miehistöä odotellessa...


Aamu valkeni jumalattomassa sumussa, joka onneksi hälveni sopivasti kipparikokoukseen mennessä. Tuuleksi oli lupailtu tasaista 1 m/s koko päiväksi. Laiturille kävi kuitenkin edes jonkinmoinen vire, joten odotukset olivat korkealla. Veneeseenkin oli lupautunut pelkkiä A-luokan narunkiskojia, joten voitto mielessä radalle. Merellistä tunnelmaa lisättiin vielä lentävillä ruotsinkielisillä lauseilla. Juomalaulut jätettiin kuitenkin illaksi.

Ohjelmassa oli kolme kolmen kierroksen makkararatalähtöä ja kipparia neuvomassa olivat Antti, Casimir, Artsi, Riku ja Samuli. Tuulta oli lähdön hetkellä juuri luvattu määrä ja verkkaisesti lähdettiin liikkeelle. Jokin on meillä nykyisin pielessä, kun tunnutaan olevan aina se ensimmäinen viivan ylittävä vene eikä varaslähtöjäkään ole vielä vihelletty. Tai siis oltiin toinen, koska Jammu sai tosi hyvän lähdön minuutin paukusta.

Ylämerkille kryssittäessä tuuli kääntyi n. 90 astetta ja olimme käännöksen tapahtuessa ehtineet heittää jo paaralle ja palkintona oli suora reitti merkille ohi Donnan ja Onyxin. Alamerkille mentäessä pidimme spinnun pussissa, vaikka aika-ajoin mittari sitä olisi vaatinut. Muiden vastaava manööveri tappoi vauhdin heti ja vedimme koko ajan lisää kaulaa tyyntyvässä tuulessa. Alamerkki ekana ympäri, mutta taas fuckin kerran fysiikka puuttui peliin. Pläkässä kuus tonnia vastaa kolme-neljä ei toimi. Ensin ohi meni Donna, sitten Onyx ja lopulta vielä Serafiakin. Tässä vaiheessa tuli jo tieto, että kolmatta lenkkiä ei ajeta. Ylämerkillä vielä reipasta sääntötulkintaa väistämisestä 0,4 solmun vauhdissa, jonka seurauksena lähimökkien pihakeinuissa annettiin varmasti tilaa....
Siitä sitten kellunta maaliin järjestyksessä Onyx, Donna, Serafia, me, Sigge ja Karlo, joka oli samalla tuloslista....


Seuraavaa lähtöä odoteltiin lähes kaksi tuntia ja aurinkorasvaa sai levitellä ihan tosissaan. Sitä lähtöä vaan ei koskaan tullut... Ei saanut ranking ihan arvoistaan loppua, mutta minkä näille tekee ja toisaalta voittaja edes selvisi. Onnea Ahosen Matille. Mestari mikä mestari....

Norppakin tuli keskelle veneitä ihmettelemään, kun aikuiset miehet tuulettaa purjeita. Norppa on utelias elukka ja siksi tuntuu ihan käsittämättömältä, että oikein oikeuden päätöksellä maastoon sulautuvan ja ansioituneen luontokuvaajan katsotaan häiritsevän sen eloa....

Mukana oli myös Mikkeliläisen Ekin Partion alus Lola3, jonka kannelta perheet ja muut kylän miehet pääsivät seuraamaan kisaa. Lolan kyökistä järjestäjät loihtivat kisailijoille vielä nakkisopan kisan jälkeen. Järjestelyt olivat siis mitä parhaimmat....


 Isompi Inffari kiusaa pienempäänsä. Näinhän se menee jo päiväkodissa...




Tämä kausi päättyi suunnilleen kuten toukokuussa intoa täynnä alkoi; Saunan lauteille Varvirannassa. Se, mitä rankingkaudesta jäi käteen, ruoditaan myöhemmin...

2 kommenttia:

  1. Mitä te nyt kauden kesken jätätte; tuokaa se kalikka merelle! Ensi viikonloppuna on Henri Lloyd Race, sitten seuraavana sekä Pentala että Syysseilaus. Ja kauden voi sitten lopettaa talviklassikkoon eli Karvalakki-kisaan lokakuun puolivälissä! Terv. Kimmo L

    VastaaPoista
  2. Syysseilaus on ohjelmassa, mutta sisarveneessä. Gastiliiton TESsiä on jo tullut tavattua ahkerasti. Ja ei se kausi nyt ihan kokonaan täällä vielä ole paketoitu, mutta rankingsarja on. Seurojen omia pippaloita on vielä vähän joka puolella Saimaata....

    VastaaPoista